Elämäni eunukkina

Masi on ollut aina tosi urosmainen ja kärsinyt ajoittain hankalistakin eturauhasvaivoista. Niitä on lääkitty piikein ja pillerein ja nyt oli 1 1/2 tauko ettei eturauhanen ollut suurentunut, ehkäpä tatti syrjäytti nämä oireet? mene ja tiedä, nyt kun ne palasivat potenssiin kolme eli aamuna yhtenä pissaa ei tullut lainkaan ja lääkäriin tuli pikalähtö niin oli helppo palata siihen päätökseen, että seuraavalla kerralla lähtee pallit ja niin siinä kävi et Hanna Avecista auttoi Masia hädässä. Nyt viikko kulunut ja en ole kyllä katunut: seesteisempää elämää jo nyt! ei tartte merkata sataa puskaa aamulenkillä, pissa ja läjät tulee jouhevasti ja aikaisemmin niin nirso koira on alkanut syömään. 

Harmittaa että tätä on vetkuttanut sillä MAsilla on ollut aika moni asia vaikeaa kun hormoonit on sekoittanut elämää, nyt vasta tajuan miten hankalaa sillä on täytynyt olla ...ja ihan kaikki asiat ei johtuneetkaan siitä etten itse ole osannut tai tajunnut jotain. Nyt se kykenee myös olemaan lähellä yökkimättä :-) sitä voi ja se haluaa rapsutuksia ja kykenee oleilla Kironkin lähellä. Innolla ootan mitä tää tarkoittaa meijän yhteiseen tekemiseen, tokoo ja aksaan, sillä olen ollut monta kertaa laittamassa sitä eläkkeelle mutta ehkei sittenkään :-)